Filosofia on mitä ilmeisemmin maailman vaarallisin oppiaine ainakin jos katsomme miten koulutuspolitiikka sitä tänä päivänä kohtelee. Yliopistojen varankeruu päättyy kesäkuun viimeinen päivä kuluvaa vuotta ja filosofian putoaminen puusta tulee tuskin yllätyksenä kenellekkään joka on seurannut tiedemaailmaa hiukankaan enemmän. Itä-Suomen yliopisto lakkauttaa filosofian professuurin Joensuusta kun nykyinen professori Seppo Sajama jää eläkkeelle. Ilmoitus professuurin lakkauttamisesta tuli sopivasti sen jälkeen kun Yrjö Laakkonen oli ilmoittanut lahjoituksesta yliopistolle, mutta totesi samalla, että hän ei ala mitään filosofeja rahoittamaan. Filosofiasta ollaan siis karsimassa siellä kaikkein pyhimmässä eli autonomisessa yliopistossa. Mitä tämä tarkoittaa?

Filosofiaa pidetään yleisesti yhdestä maailman vanhimmista tieteistä ja jokainen lukion suorittanut suomalainen tietää Sokrateksen, Platonin ja Aristoteleen sekä heidän vaikutuksensa länsimaiseen kulttuuriin. Jos filosofiaa pidetään yhtenä kulttuurimme perusteista ja modernin yliopiston kulmakivistä, miksi se halutaan ajaa alas osassa yliopistoja? Vastaus lienee se, että filosofia ei tuota taloudellista arvoa. Ilkka Niiniluodon uunituoreessa kirjassa hän esittelee sivistysyliopiston historiaa Helsingin yliopiston historian kautta ja toteaa, että nykyisen yritysyliopiston tavoite on toisenlainen kuin sivistysyliopiston. Yritysyliopisto haluaa tuottaa nopeaa taloudellista ja teknistä edistystä kun taas sivistysyliopiston tehtävä on nimensä mukaisesti kasvattaa itsenäisesti ajattelevia yksilöitä. Ei siis ihme, että filosofia on joutunut yritysyliopiston hampaisiin sillä olisi vaikea kuvitella miten filosofia edistäisi taloudellista tai teknistä kehitystä. Filosofian voima on jossain aivan muualla. Kirjassaan Not for Profit. Why Democracy Needs the Humanities (2010) Martha C. Nussbaum tarkastelee koulutuksen nykytilaa ja koulutuspolitiikan altistumista yhä voimakkaammille taloudellisen välineellisyyden vaateille peruskoulutuksesta yliopistoihin.

Miksi sitten filosofia on joutunut ahtaalle? Se ei tarjoa valmiita vastauksia eikä siis ole sovellettavissa yritysyliopiston tarkoituksiin. Filosofia on paljon laajempi käsite kuin sen olemassa olevat opit, se on tapa katsoa maailmaa. Filosofian tarkoitus on kyseenalaistaa, katsoa asioista erilaisista näkökulmista ja kyseenalaistaaa ”totuutta”. Totuudella tarkoitan yleisesti hyväksyttyjä ajatusmalleja. Miksi? kysymys on filosofian tärkein työkalu. Argumentointi, kyselevä asenne ja dialogiin rohkaiseminen kuuluvat keskeisesti filosofiaan. Filosofia sallii meidän muuttua takaisin lapseksi joka kysyy, miksi? Lapsista puheen ollen, kun filosofia on joutumassa tiukille sen entisessä kodissa yliopistossa niin uusi opetusministeri Jukka Gustafsson on sitoutunut ajamaan filosofiaa peruskouluun eli lasten pariin. Ehkä filosofian uusi kukoistus alkaa tulevista sukupolvista. On aika rohkaista lapsia ajattelemaan taas itsenäisesti.